Promootio, tuo keväisten toivojen riemujuhla
Tervetuloa seuraamaan promootiotoimikunnan blogia! Minä olen Mari, promootion gratista eli toimikunnan puheenjohtaja. Tässä blogikirjoituksessa kerron, miten päädyin mukaan promootioon ja mitä toimikuntamme on jo ehtinyt tehdä.
Oma suhteeni promootioon sai alkunsa käydessäni fuksina ensimmäistä kertaa Yliopistomuseon näyttelyssä. Muistan elävästi Arppeanumin historiaa henkineen rakennuksen, jonka salissa valtavien keisarimuotokuvien katseen alla seisoi vaatimattomassa vitriinissä yleisen seppeleensitojattaren puku vuodelta 1914. Puvun valkoinen silkki oli ajan suutelemaa, ja sen vieressä oli vuosikymmenten hapertama laakeriseppele. Promootiosta kertovan vitriinin esineet henkivät nostalgiaa ja kuiskuttelivat tarinoita elegantista ja iloisesta juhlasta, jossa nostetaan maljoja kevään, tieteen ja sivistyksen kunniaksi.
Minulle promootion viehätys on osittain puhdasta nostalgiaa ja eskapismia kuviteltuun menneisyyteen. Juhlan juuret juontavat vuoteen 1643, jolloin Turkuun perustetussa akatemiassa vietettiin ensimmäistä kertaa promootiota. Tuolloin vihittiin kymmenen maisteria. Harvalla juhlalla on yhtä pitkä katkeamaton perinne kuin promootiolla. Promootio järjestetään tyypillisesti kolmen tai neljän vuoden välein sellaisena vuonna jolloin edellisestä promootiosta on kulunut 50 tai 100 vuotta. Tulevan kevään promootio on poikkeus, sillä meidän “riemupromootiomme” on juhlittu vuonna 1757 eli huikeat 260 vuotta sitten. Koska promovendejä on nykyään huomattavasti enemmän kuin tuo kymmenen, on juhlien väliä syytä tiivistää. Promootio on kenties historiallinen, muttei muuttumaton juhla.
Seuraava, läheisempi kosketukseni promootioon tapahtui vuonna 2014, kun eräs kaverini pyysi minut seppeleensitojakseen. En tietenkään voinut sanoa ei ainutlaatuisille juhlille, vaikka se tarkoitti valkoisen mekon metsästämistä pitkin Helsinkiä lyhyellä varoitusajalla. Promootiojuhla alkoi minun osaltani seppeleensitojaisissa, jossa ompelin laakeriseppeleen ystävälleni. Pelkäsin hieman etukäteen, että juhlat olisivat kauhean viralliset ja kankeat ja minulle huomauteltaisiin mekkoni kermaisesta sävystä. Mutta ei suinkaan! Kolme päivää juhlintaa sujuivat katsellen maailmaa kuin Instagram-filterin läpi: rennosti, hauskasti ja tyylillä. Juhlissa oli paljon enemmän ystäviäni yliopistolta kuin olisin uskonut ja uusiakin tuttavuuksia solmittiin.
Sisälläni heräsi pieni kipinä ja halu olla toteuttamassa promootiota seuraavalla kerralla, kun olisin itse promovendinä. Syntyi idea ryhtyä gratistaksi.
Toimikuntamme muodostui viime kevään lopulla ja on jo hyvää vauhtia valmistelemassa seuraavaa promotootiota teille kaikille rakkaille promovendeille ja teidän seuralaisillenne. Meitä on suuri joukko kirjavasti eri oppiaineista ja tiedekunnista, osa jo valmistuneita, osa viimeistelee opintojaan, yksistä tulee maisteri-, toisista tohtoripromovendejä. Tähän mennessä olemme ehtineet jo varata tiloja promootiolle, suunnitella graafista ilmettä ja promotioon tilattavaa taidetta, sekä yhdessä innostua tulevasta promootiosta. Esimerkiksi promootiopäivällistä tulemme nauttimaan Finlandia-talossa.
Toimikunnan työn edistymistä voit seurata täältä blogista sekä somesta. Toivottavasti sinussakin syttyy pieni promootiokipinä ja tapaamme ensi keväänä juhlissa!