Vaikka promootion kulkua määrittävät useat perinteet ja rituaalit, ajan henki ja tunnelma sekä uudet tuulet ovat aina lyöneet leimansa promootiojuhlaan:
Ensimmäinen naispromovendi, Emma Irene Åström, osallistui promootioon vuonna 1882; muodikkaat tanssiaiset tulivat mukaan promootion viralliseen ohjlemaan 1800-luvulla; 1940-luvun lopulla kandidaatit eivät yrityksistä huolimatta saaneet järjestää promootiota; talvi- ja jatkosodan jälkeinen promootioinnostus lopahti 1970-luvulla ja promovoitavien lukumäärä romahti, osallistumista harkittiin tarkkaan ja esillä oli pelko siitä, että kulkueita saatettaisiin kivittää; 1980-luvulle tultaessa pelko haihtui ja promootion vetovoima lähti uudelleen kasvuun vaurastuneessa maassa; vuonna 2007 jumalanpalveluksen rinnalla päätettiin järjestään tunnustukseton tilaisuus.
Promootiojärjestelyt vaativat toki aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta on niihin osattu suhtautua myös oikeanlaisella tehokkuudella, ja vuoden 1919 promootion järjestelyt saatiinkin hoidettua muutamassa viikossa pula-ajan keskellä. Nopeuteen saattoi vaikuttaa promootiopäivällisten jälkeisenä yönä voimaan astunut kieltolaki, joka myös antoi juhlinnalle oman säväyksensä.
Lue lisää